TSK · Psalmit 39:7

Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.

Mutta minä odotan sinua, Herra; sinä, Herra, minun Jumalani, kuultelet minua.

Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.

Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Tuossa on yksinäinen, ei ole hänellä toista, ei poikaa, ei veljeäkään ole hänellä; mutta ei ole loppua kaikella hänen vaivannäöllänsä, eikä hänen silmänsä saa kylläänsä rikkaudesta. Ja kenen hyväksi minä sitten vaivaa näen ja pidätän itseni nautinnoista? Tämäkin on turhuutta ja on paha asia.

Mutta toivon Jumala täyttäköön teitä kaikella riemulla ja rauhalla uskossa, että teillä Pyhän Hengen voiman kautta yltäkylläinen toivo olis.